KEMIÖNSAAREN MUSIIKKIJUHLIEN TAITEILIJAT 2026

Roland Glassl

Roland Glassl on kartuttanut mainettaan solistina ja kamarimuusikkona kauas kansallisten rajojen ylitse. Lukuisat palkinnot kansainvälisissä kilpailuissa (mukaan lukien ensimmäinen palkinto Lionel Tertis -kansainvälisessä alttoviulukilpailussa) sekä hänen 16 vuotta Mandelring-kvartetin jäsenenä (1999–2015) ovat vieneet hänet monille merkittäville konserttilavoille ja kansainvälisille festivaaleille eri puolille maailmaa.

Solistina hän on työskennellyt muun muassa kapellimestareiden, kuten Sir Colin Davisin, Hermann Bäumerin, Howard Griffithsin, Hans Richterin, Markus Poschnerin, Alfred Eschwén ja Theodor Guschlbauerin kanssa sekä esiintynyt lukuisien orkestereiden solistina. Näihin lukeutuvat muun muassa Tonkünstler-Orchester Niederösterreich, Mainzin valtiollinen filharmoninen orkesteri, China National Opera House Symphony Orchestra, Georgian kamariorkesteri, Rheinland-Pfalzin valtionfilharmonia, Pécsin sinfoniaorkesteri, Istanbulin valtion sinfoniaorkesteri ja Prahan kamariorkesteri.

Monien vuosien ajan Roland Glassl on ollut aktiivinen myös useiden johtavien orkestereiden sooloalttoviulistina.

Ingolstadtissa syntynyt muusikko opiskeli ensin viulua Münchenin musiikki- ja teatterikorkeakoulussa professori Ana Chumachencolla, ennen kuin hän ihastui alttoviulun sointiin ja vaihtoi alttoviuluun professori Atar Aradin johdolla Indianan yliopistossa Bloomingtonissa, Yhdysvalloissa.

Roland Glassl on toiminut alttoviulun professorina Münchenin musiikki- ja teatterikorkeakoulussa vuodesta 2018 lähtien.

Kreeta-Julia Heikkilä

Kreeta-Julia Heikkilä on monipuolisena, energisenä ja dynaamisena viulistina kansainvälisesti kysytty konserttimestari, solisti ja kamarimuusikko.

Suomen lisäksi Heikkilä on esiintynyt kamarimuusikkona ja solistina useilla kansainvälisillä festivaaleilla Euroopan maissa, Etelä-Koreassa, Amerikassa ja Venäjällä.  iPalpiti Artist - alumnina ja kamariorkesterin jäsenenä hän on esiintynyt mm.  Los Angelesissa Walt Disney Hall:ssa. Kreeta-Julia on soittanut mm. Helsingin Kaupunginorkesterin, Turku Filharmonian, Sinfonia Lahden, Oulu Sinfonian, Vaasan, Lappeenrannan ja Kuopion kaupunginorkesterien, Tanskan kamariorkesterin, Fairbanksin sinfoniaorkesterin, Johanneksen kamariorkesterin, Helsinki Sinfoniettan ja Nordea Jean Sibelius Orkesterin solistina. Vuonna 2022 Heikkilä debytoi Helsingin musiikkitalossa Euroopan Unionin Nuoriso-orkesterin solistina.

Kansainvälisten radioesiintymisten lisäksi Heikkilä soittaa myös vierailevana solistina ja konserttimestarina Deutsche Grammophonin julkaisemilla Rufus Wainwrightin levyillä Prima Donna ja Take All My Loves – 9 Shakespeare Sonnets Lontoon BBC Sinfoniaorkesterin kanssa. Hän tekee myös  yhteistyötä säveltäjien kuten Aki-Yli-Salomäen, Mari Sainion ja Peter Morrisonin kanssa.

Heikkilä on toiminut vakituisena konserttimestarina Vaasan kaupunginorkesterissa (2012), Tanskan radion kamariorkesterissa (2013-) ja Oulu Sinfoniassa (2015). Tämän lisäksi hän on vieraillut konserttimestarina suomalaisorkestereiden lisäksi mm. Lontoon BBC Sinfoniaorkesterissa, Norjan ja Pohjois-Norjan Oopperaorkestereissa, Stavangerin ja Trøndheimin Sinfoniaorkestereissa ja Malmön Oopperaorkesterissa. Helsingin kaupunginorkesterin 2. konserttimestarina hän on toiminut vuodesta 2024.

Konserttitoimintansa lisäksi hän pyrkii kehittämään klassisen musiikin kulttuuria toimimalla mm. vuodesta 2017 perustamansa Helsinki Chamber Music Festivalin toisena taiteellisena johtajana ja viulistina. Myös Minimalia – minimalistisen musiikin konserttisarjan taiteellisena johtajana hän jatkaa yhdeksättä vuotta. Pianotrio Teoksen jäsenenä, sellisti Jaani Helanderin ja pianisti Jaan Otsin kanssa, hän konsertoi säännöllisesti ja on kantaesittänyt mm. Peter Morrisonin poliittisesti kantaaottavan teoksen Tunneled visions.

Kreeta-Julia on toiminut vuodesta 2019  Sibelius-Akatemiassa kamarimusiikin ja viulunsoiton tuntiopettajana. Intohimoisena opettajana hän opettaa myös kesäisin viulun mestarikursseilla mm. Raudaskylässä ja Joutsenossa.

Heikkilä aloitti viulunsoiton 5-vuotiaana Geza Szilvayn oppilaana Itä-Helsingin Musiikkiopistossa. Sittemmin hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Tuomas Haapanen, Mi-kyung Lee, Päivyt Meller ja Tero Latvala sekä suorittanut siellä musiikin maisterin tutkinnon 2015. Hän valmistui erinomaisin arvosanoin myös London Royal College of Music ́sta (Master of Performance) 2012 opettajanaan Jan Repko ja The Royal Danish Academy of Music ́sta 2016 Tim Frederiksenin johdolla (Solist, Advanced Postgraduate Diploma in Music) Trio Nordin jäsenenä.

Heikkilä on ansioitunut myös useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä viulu- ja kamarimusiikkikilpailuissa ja palkittu stipendipalkinnoin, mm. Pro Musica- ja Nordea-stipendeillä. Hänellä on lainassa Pro Filharmonian omistama Michele Deconet-viulu.

Jakob Bloch Jespersen

Bassobaritoni Jakob Bloch Jespersen sai varhaisimman musiikkikoulutuksensa ja kiinnostuksensa laulamiseen Kööpenhaminan poikakuoron jäsenenä. Tämä johdatti hänet suorittamaan tutkinnon Tanskan kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa ja jatkamaan opintojaan Tanskan kuninkaallisen teatterin ooppera-akatemiassa.

Vuonna 2013 Jakob Bloch Jespersen sai musiikkikriitikoiden taiteilijapalkinnon, vuonna 2014 Aksel Schiøtz -palkinnon ja vuonna 2020 Tanskan säveltäjäliiton musiikkipalkinnon.

Jakob Bloch Jespersen debytoi Tanskan kuninkaallisessa teatterissa vuonna 2006, jossa hän on sittemmin esiintynyt muun muassa Henry Purcellin The Fairy Queen ja Light – Bach Dances -teoksissa Concerto Copenhagenin johdolla Lars Ulrik Mortensenin johdolla. Mainitsemisen arvoisia ovat myös hänen roolinsa Leporellona Mozartin Don Giovannissa Norjan kansallisoopperassa, Basilionaan Rossinin Sevillan parturissa, Pistolana Verdin Falstaffissa sekä lukuisat roolit nykymusiikkiteatterissa ja oopperassa.

Konserttilaulajana Jakob Bloch Jespersen on kysytty koko Euroopassa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu 1600-luvulta 2000-luvulle. Hän on keskittynyt erityisesti saksalaiseen barokkimusiikkiin yhteistyössä yhtyeiden, kuten Concerto Copenhagen, Nieuwe Philharmonie Utrecht, Tanskan kansallinen radion sinfoniaorkesteri, Lautten Compagney, Scottish Chamber Orchestra ja Australian Brandenburg Orchestra kanssa sekä kapellimestarien kuten Stephen Laytonin, Johannes Leertouwerin, Andrea Marconin, Olof Bomanin, Paul Hillierin ja Andrew Lawrence-Kingin ja Lars Ulrik Mortensenin kanssa.

Jakob Bloch Jespersen on osallistunut lukuisiin nykymusiikin teosten kantaesityksiin yhteistyössä muun muassa Theatre of Voices Kammerensemble Neue Musik Berlinin, Figura Ensemblen, Scenatetin ja London Sinfoniettan kanssa.

Hänen laajaan diskografiaansa kuuluvat Kurt Weillin Berliner Requiem Glossa-levymerkillä, Grammy- ja Pulitzer-palkittu David Langin Little Match Girl Passion Theatre of Voicesin kanssa Harmonia Mundi -levymerkillä sekä useita levytyksiä tanskalaisella Dacapo-levymerkillä, mukaan lukien Poul Schierbeckin ooppera Fête Galante Tanskan kansallisen radion sinfoniaorkesterin kanssa, DVD-äänitys Carl Nielsenin Maskaradesta, Kristus-rooli Heinrich Schützin kolmessa passiosta Ars Nova Copenhagenin ja Paul Hillierin kanssa, lukuisat äänitykset varhaisista saksalaisista barokkikantaatista sekä Theatre of Voicesin että Concerto Copenhagenin kanssa, ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä omat tuotannot 1600- ja 1700-luvun tanskalaisista virsikirjoista Thomas Kingon ja Hans Adolf Brorsonin teoksista.

Vuodesta 2023 Jakob Bloch Jespersen on opettanut laulua Tanskan kansallisessa musiikkiakatemiassa (SDMK) Odensessa.

Tuomas Katajala

Suomalainen tenori Tuomas Katajala on tällä hetkellä yksi Pohjoismaiden monipuolisimmista ja kysytyimmistä tenoreista maailmalla, ja hän on saavuttanut merkittävää menestystä niin ooppera- kuin konserttilavoilla. Hän on esiintynyt mm. Milanon La Scalassa, Lontoon Royal Opera House Covent Gardenisssa, Berliinin valtionoopperassa, Hampurin valtionoopperassa, Strasbourgin Opéra national du Rhinissa, Kölnin oopperassa, Genovan Teatro Carlo Felicessä, Seattlen oopperassa Yhdysvalloissa, Theater an der Wienissä, Aix en Provencessa, Glyndebournessa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Suomen Kansallisoopperassa. Hänen rooleihin ovat kuuluneet keskeiset lyyrisen heldentenorin roolit, kuten mm. Wagnerin Lohengrin nimirooli, Lentävän hollantilaisen Erik, Parsifalin nimirooli, Mestarilaulajien David, Reininkullan Loge, Weberin Taika-ampujan Max, Boris Godunovin Grigori, Straussin Die Liebe der Danaen Pollux, sekä Mozartin keskeiset roolit kuten Idomeneo, Belmonte ja Tamino.

Syksyllä 2025 Katajala on esiintynyt mm. Kölnin oopperan uudessa Reinikullan -produktiossa, konsertoi Palermossa Mahlerin maan laulussa, sekä Mahlerin 8. Sinfoniassa Latvian Kansallisoopperassa. Katajala tulee tekemään rooli-, ja talodebyytin esiintyessään Bacchuksen roolissa Straussin Ariadene auf Naxos -oopperassa Teatro dell’Opera di Romassa alkuvuodesta 2026.

Katajalalla on poikkeuksellisen laaja konsertti- ja oratoriorepertuaari, johon kuuluu yli 100 esitettyä teosta barokisn aikakaudesta aina nykymusiikkiin. Konserttilaulajana Katajala on esiintynyt mm. Lontoon Royal Albert Hallissa, Avery Fisher Hallissa New Yorkissa, Wienin Konzerthausissa, Pariisin Salle Playel ja L´Auditorium de Radio Francessa, Hampurin Laeiszhallessa, Lissabonin Gulbenkiassa, Rooman Accademia Nazionale di Santa Ceciliassa, Singaporen Esplanadessa, Milanon Duomossa, Tokion La Folle Journéessa sekä Amsterdamin Concertgebouwssa.

Hän on työskennellyt useiden kapellimestarien kanssa, kuten mm. Kent Nagano, Enrique Mazzola, Marc Albrecht, Antonello Manacorda, Peter Schreier, Matthias Pintscher, Antonio Fogliani, Vladimir Ashkenazy, Sakari Oramo, Klaus Mäkelä, Tarmo Peltokoski, Pablo Heras-Casado, Andrey Boreyko, Esa-Pekka Salonen, Mikko Franck, Susanna Mälkki,  Hannu Lintu, Tugan Sokhiev, Andrey Boreyko, Santtu-Matias Rouvali ja sekä ohjaajien kuten Harry Kupfer, Kasper Holten, Marco Arturo Marelli, Romeo Castellucci ja Barrie Kosky.

Katajalalle on myönnetty Karita Mattila- ja Martti Talvela -palkinnot, Hämeen taidepalkinto, Benianimo Gigli- palkinto ja Sibeliuksen syntymäkoti -mitali.

Katajala toiminut myös Espoon Urkuyö ja Aaria -festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2022.

Katinka Korkeala

Katinka Korkeala opiskeli viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa Ari Angervon, Tuomas Haapasen ja Igor Bezrodnyn johdolla. Ulkomailla hänellä on ollut tilaisuus opiskella monien merkittävien taiteilijoiden, kuten Ana Chumachenkon, Yehudi Menuhinin ja Anne-Sophie Mutterin johdolla. Vuonna 1999 hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta ja piti menestyksekkään ensikonserttinsa Helsingissä.

Korkeala on konsertoinut laajasti solistina ja kamarimuusikkona sekä Suomessa että ulkomailla. Hän voitti yhdessä kaksoissisarensa Sonja Korkealan kanssa 1. palkinnon Concertino Praga -kilpailussa 1984. Korkeala on toiminut Tapiola Sinfoniettan 1. viulistina 1992–1994 ja Kouvolan kaupunginorkesterin konserttimestarina 1995. Vuosina 1999–2003 hän toimi viulunsoiton lehtorina Tampereen konservatoriossa. Tämän jälkeen Korkeala heittäytyi vapaaksi taiteilijaksi ja on konsertoimisen lisäksi opettanut viulunsoittoa mm. Helsingin Ammattikorkeakoulussa.

Vuonna 1999 Katinka Korkeala perusti yhdessä pianisti Martti Raution kanssa Kemiön Musiikkijuhlat (2009 lähtien Kemiönsaaren Musiikkijuhlat), joiden taiteellisina johtajina he toimivat yhdeksän vuoden ajan. Katinka Korkeala on jatkanut taiteellisen johtajan tehtäviä vuosina 2007–2019 sekä vuonna 2023 yhdessä kaksoissisarensa Sonja Korkealan kanssa.

Petri Kumela

Petri Kumela on vakiinnuttanut asemansa yhtenä maamme monipuolisimmista ja kiinnostavimmista klassisista muusikoista, joka on yhtä kotonaan niin periodisoitinten parissa kuin työskennellessään nykysäveltäjien kanssa. Kumela on voittanut Klassisen Emman ja Yleisradion Vuoden Levy -palkinnot, ja hänelle on myönnetty musiikin valtionpalkinto osana Hietsun Paviljongin musiikkitoiminnan suunnittelua ja järjestämistä. Hän on ainoa klassinen kitaristi, joka on ollut ehdolla Pohjoismaisen musiikkipalkinnon saajaksi, ja onpa hän ollut ehdolla Finlandia junior -lastenkirjallisuuspalkintoonkin. Kumela on myös kitaristeistamme kansainvälisimpiä ja tunnettu ennakkoluulottomuudestaan ja muuntautumiskyvystään, oli kyseessä sitten resitaali Kolkatassa, kitaroiden motorisointi Meksikossa tai koulukonsertit Japanissa.

Petri Kumela on opiskellut Helsingin Konservatoriossa Juan Antonio Muron johdolla ja Saksassa Hochschule für Musik Nürnberg-Augsburgissa Franz Hálaszin luokalla. Hän oli ensimmäinen kitaristi joka hyväksyttiin arvostetulle Meisterklassen –opintolinjalle ja hänelle myönnettiin kahtena vuotena peräkkäin harvinainen Saksan akateemisen opiskelijavaihdon (DAAD) apuraha Halászin mestariluokalla opiskelun jatkamista varten. Opintojensa täydennykseksi hän on osallistunut lukuisille mestarikursseille, opettajinaan mm. Leo Brouwer, Oscar Chiglia, Alirio Díaz, Eduardo Egüez ja David Russell.

Petri Kumela on voittanut ensimmäiset palkinnot kansainvälisissä “Scandinavian Guitar Festival” sekä “Stafford Classical Guitar Recital” -kitarakilpailuissa. Hän on esiintynyt Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa, Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Japanissa, Intiassa ja Bhutanissa. Konserttipaikat ovat vaihdelleet intiimeistä kotikonserteista arvostettuihin konserttisaleihin kuten Helsingin Musiikkitalo, Lontoon Purcell Room (Southbank Centre) ja Sapporon Kitara-hall.

Kotimaassa häntä on kuultu lukuisilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa ja Kumela on esiintynyt orkesterisolistina mm. Radion Sinfoniaorkesterin, Sinfónica de Galician, Lapin kamariorkesterin, Tapiola Sinfonietan, Suomalaisen barokkiorkesterin, Kymi Sinfonietan ja Keski- Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa, kapellimestarien Olari Elts, Anna-Maria Helsing, Juha Kangas, Massimo Lambertini, Rumon Gamba, Hannu Lintu, Ari Rasilainen, Yasuo Shinozaki, Dima Slobodeniouk, Dalia Stasevska ja John Storgårds johdolla. Solistikonserttien lisäksi hän toimii erittäin aktiivisesti myös kamarimuusikkona ja on esiintynyt mm. Uusinta-, defun, Insomnio ja Tampere Raw –kamariyhtyeiden, sekä monien muiden kokoonpanojen ja muusikoiden kanssa. Kumela on Avanti! -kamariorkesterin kitaran äänenjohtaja.

Petri Kumela on erityisen omistautunut nykymusiikille ja on kantaesittänyt kymmenen kitarakonserttoa ja lukuisia pienimuotoisempia sävellyksiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hänelle ovat omistaneet teoksiaan mm. Kalevi Aho, Minna Leinonen, Olli Kortekangas, Poul Ruders, Joachim F.W. Schneider, Sebastian Hilli, José-María Sanchez-Verdú, Lotta Wennäkoski ja Pehr Henrik Nordgren.

Kumela on toiminut Pohjoismaisten Musiikkipäivien kamarimusiikkisarjan (2013) ja Sipoon Äänet -festivaalin taiteellisena johtajana (2017-2024). Hän on myös ollut perustamassa ja kuratoimassa valtionpalkittuja konserttisarjoja Klassinen Hietsu (2017-2024) ja Hietsu is Happening! (2016- ).

Kumela opettaa Sibelius-Akatemiassa.

Petri kumela on julkaissut yksitoista levyä: ”Recital” (2002), ”Spellbound Tones” - P.H.Nordgrenin teoksia kitaralle (2005), ”C.P.E.Bach, Transcriptions for Guitar” (2007), ”Change is Gonna
Come” (2010) ja ”Nebula” – Paavo Korpijaakon teoksia kitaralle (2012). Levy ”Oudossa Seurassa” ilmestyi marraskuussa 2013 ja oli ehdolla sekä EMMA-palkinnon saajaksi klassisen musiikin sarjassa että YLE:n vuoden levyksi. Vuonna 2016 julkaistiin ”Fantasía Andaluza” yhdessä flamencokitaristi Joonas Wideniuksen kanssa ja 2017 "Goldberg" saksalaisen Jürgen Ruckin kanssa. Hänen periodikitaralla tekemänsä levytys Fernando Sorin musiikista ”Solo Sor” oli ehdolla YLE:n vuoden levyksi ja arvostettu Classical Guitar Magazine valitsi sen yhdeksi vuoden 2018 kymmenestä parhaasta levystä. Kumelan levy  ”Pieniä Otuksia – musiikillinen bestiaari” (2020) valittiin YLE:n vuoden levyksi ja se voitti Klassisen EMMA-palkinnon. Levy sisältää 35 eläinminiatyyriä kitaralle, jokainen eri säveltäjältä.  Musiikin pohjalta tehty kirja Opus Otus (Otava) oli puolestaan ehdolla Finlandia Junior -palkinnon saajaksi. Syksyllä 2023 julkaistiin Tapiola Sinfonietan ja Dima Slobodenioukin kanssa tehty levy “Exquisitely Absurd”, joka sisältää Lotta Wennäkosken, Riikka Talvitien ja Antti Auvisen kitarakonsertot (Alba).

Levytyksien lisäksi Kumela on tehnyt useita nauhoituksia YLElle ja muille kansainvälisille radio- ja televisioyhtiöille.

Mackenzie Melemed

Vuoden 2022 Avery Fisher Career Grant -palkinnon saaja, 29-vuotias amerikkalaispianisti Mackenzie Melemed, kuuluu sukupolvensa arvostetuimpiin ja kokeneimpiin esiintyjiin. The New York Times on kuvannut häntä "erinomaiseksi nuoreksi pianistiksi", ja hänen soitossaan yhdistyvät poikkeuksellinen tekninen taituruus sekä kypsyys, joka ylittää hänen ikänsä moninkertaisesti. Melemed on saanut kiitosta sekä virtuoosisena resitalistina että herkkävireisenä kamarimuusikkona ja orkesterisolistina.

Viime kausina Melemed on työskennellyt useiden kansainvälisesti tunnettujen kapellimestarien kanssa ja esiintynyt solistina arvostettujen orkesterien kanssa eri puolilla maailmaa.

Steinway Artist -tunnustuksen saanut Melemed suoritti kandidaatin, maisterin ja taiteilijadiplomin opinnot Juilliard Schoolissa Robert McDonaldin ja Emanuel Axin johdolla. Opiskeluaikanaan hän voitti useita arvostettuja palkintoja. Vuonna 2022 hän oli ainoa pianisti, jolle myönnettiin Lincoln Centerin jakama Avery Fisher Career Grant, joka tukee poikkeuksellisia amerikkalaisia instrumentalisteja solistiuran kynnyksellä. Hän on myös voittanut Maj Lind -pianokilpailun (2017) sekä saanut kamarimusiikkipalkinnon samassa kilpailussa, saavuttanut Jade-mitalin China International Music Competitionissa (2019) ja tullut palkituksi American Pianists Awards -kilpailussa (2021).

Hänen konserttinsa yhdistävät usein perinteistä ja harvinaisempaa ohjelmistoa, ja hän toivoo kuulijoiden löytävän yhteyden myös tuntemattomampiin teoksiin ja inspiroituvan tutkimaan uusia säveltäjiä. 

Melemed on myös omistautunut pedagogi. Hänellä on oma verkkostudio, ja hiljattain hän käynnisti YouTube-sarjan Pianostics: Diagnostics for Pianists.

https://www.mackenziemelemed.com/

Samuli Peltonen

Samuli Peltonen saavutti ensimmäisen palkinnon vuoden 2006 Turun kansallisessa sellokilpailussa, ja vuonna 2007 hän ylsi kansainvälisessä Paulon sellokilpailussa neljännelle sijalle. Vuonna 2008 Peltonen voitti Puolan Czestochowassa kansainvälisen Krzysztof Penderecki -sellokilpailun, jossa hänet palkittiin myös erityispalkinnolla parhaasta Pendereckin konserton esityksestä.

Peltonen on esiintynyt usean suomalaisen orkesterin, muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Sigyn sinfoniettan sekä Seinäjoen ja Vaasan kaupunginorkestereiden solistina. Hän on esiintynyt solistina myös muun muassa Tukholman Itämeri-festivaalilla ja Bronislaw Huberman -festivaalilla Puolan Czesto-chowassa. Kamarimuusikkona Peltonen on esiintynyt eri kokoonpanoissa muun muassa Yhdysvalloissa, Espanjassa, Islannissa, Saksassa, Tanskassa ja Virossa.

Vuosina 2006–2016 Peltonen työskenteli sellistinä Helsingin kaupunginorkesterissa, ja vuodesta 2016 hän on ollut Suomen Kansallisoopperan soolosellisti. Vuonna 2015 hän toimi soolosellistinä myös Tanskan kuninkaallisessa orkesterissa Det Kongelige Kapel ja syksyt 2016 ja 2017 Opera Australian soolosellistinä Melbournessa ja Sydneyssä.

Samuli Peltonen soittaa Mandatum Lifen omistamalla Giovanni Grancino -sellolla.

Kati Raitinen

Kati Raitinen yhdistää työnsä Tukholman kuninkaallisen oopperan soolosellistinä lukuisiin kamarimusiikkiprojekteihin niin koti- kuin ulkomailla. Jousitrio ZilliacusPerssonRaitinen jäsenenä hän on voittanut kolme Ruotsin Grammis-palkintoa ja neljännen Zilliacus-kvartetin debyyttileevystä 2024. Hän jakaa viulisti Cecilia Zilliacuksen kanssa taiteellisen johtajuuden Tukholman konserttitalon konserttisarjasta ”Äntligen måndag” (Vihdoinkin maanantai). Useiden CD-levytysten lisäksi hän on tehnyt monia radio- ja televisionauhoituksia, joista viimeisin on lyhytelokuva Rita Strohlin kappaleesta Solitude pianisti Bengt Forsbergin kanssa SVT:lle. Vuoden 2022 Mäntän kuvataideviikoilla Kati Raitinen oli yksi taiteilijoista teoksellaan ’Surun jukeboksi’ yhteistyössä kitaranrakentaja Christian Lindbladin kanssa. Raitinen tuli Tukholmaan opiskelemaan prof. Frans Helmersonin johdolla. Vuodesta 2020 hän on opettanut sellonsoittoa Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Kati Raitinen on Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen.

Vaskiseitsikko Cono

Vaskiseitsikko Cono on vuonna 2019 perustettu vaskiyhtye. Yhtyeenä Cono jatkaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuista suomalaista vaskiseitsikkoperinettä esittäen seitsikkomusiikin klassikoita uusien sävellysten ja tilausteosten rinnalla. Yhtyeen kokoonpano koostuu yhdestä Eb-kornetista, kahdesta Bb-kornetista, altto-, tenori- ja baritonitorvesta sekä tuubasta.

1900-luvun alussa, suomalaisen seitsikkoperinteen kulta-aikana, miltei jokaisessa kylässä ja tehtaassa oli vaskiseitsikko, joka vastasi kaikesta yhteisönsä musisoinnista hartaushetkistä tanssimusiikkiin. Aikansa säveltäjät, kuten Jean Sibelius, Leevi Madetoja ja Toivo Kuula, kirjoittivat musiikkia vaskiseitsikolle juuri yhtyeen valtaisan suosion takia. 2000-luvulle tultaessa tämä vain Suomessa elänyt perinne oli jo miltei kadonnutta kansanperimää ja vaskiseitsikoitakin jäljellä enää murto-osa viime vuosisadan alun huippuhetkistä.

Nyt seitsikkoperinne on kokenut uuden heräämisen ja Cono on yksi tämän uuden aallon myötä syntyneistä yhtyeistä. Alun perin musiikin opiskelijoiden Sibelius-akatemiassa perustama kokoonpano on sittemmin ammattilaistunut ja muodostunut pysyväksi kokoonpanoksi vakiosoittajineen. Yhtyeenä Cono on asettanut tavoitteekseen seitsikkoperinteen kehittämisen, pyrkimällä aktiivisesti tilaamaan ja esittämään klassikoiden rinnalla uutta musiikkia vaskiseitsikolle. Cono soittaa alkuperäiseen vaskiseitsikkoinstrumentaatioon kuuluvilla kartiosoittimilla. Cono on italiaa ja tarkoittaa kartiota.

Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye

Vuonna 1989 perustettu Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) on vakiinnuttanut asemansa osaksi suomalaista orkesterikenttää. FiBO on vuosien saatossa työskennellyt alan merkittävimpien solistien ja liidereiden kanssa monipuolisen ohjelmiston parissa. Ytimessä on barokkimusiikki, mutta orkesteri tarttuu usein myös muiden aikakausien teoksiin varhaisbarokista aina varhaisromantiikkaan asti. FiBO soittaa myös barokkiorkesterille sävellettyä uutta musiikkia ja on kantaesittänyt useita tilaamiaan teoksia. Ydinkokoonpanon muusikot esiintyvät usein myös kamarimuusikkoina. Laajimmillaan orkesteria kuullaan sinfoniaohjelmiston parissa tai oopperaesityksissä.

Suomalaisella barokkiorkesterilla on oma konserttisarja Helsingin Ritarihuoneen juhlavassa ympäristössä, mutta se kiertää lisäksi laajasti ympäri Suomea. FiBO on esiintynyt useaan otteeseen kaikilla Suomen merkittävimmillä festivaaleilla, kuten Helsingin juhlaviikoilla, Kuhmon kamarimusiikissa ja Turun musiikkijuhlilla. Kansainvälisistä konserttiareenoista tutuimmiksi ovat tulleet saksalaiset, itävaltalaiset ja pohjoisen alueen salit.

FiBO on ollut koko historiansa ajan monella tavalla edelläkävijä. Kuudennen kerroksen orkesteri -nimellä perustetulla orkesterilla oli aluksi tärkeä rooli barokkiliikkeen tuomisessa Suomeen. Orkesterin taidokkaat esitykset, luova ohjelmistosuunnittelu ja kekseliäät konseptit ovat herättäneet konserttijärjestäjien huomiota Suomessa ja ulkomailla. Lisääntynyt taloudellinen tuki kotimaassa, suosion kasvu ja huomionosoitukset, kuten Vuoden musiikkiteko- ja Vuoden levy -palkinnot, rohkaisevat FiBOa kulkemaan entistäkin innokkaammin omaa polkuaan. 

Loppuvuodesta 2017 ilmestynyt FiBO Records -sarjan ensilevy Moramoramor on saanut erinomaisen vastaanoton. Se sisältää Johann Sebastian Bachin kolmannen ja viidennen Brandenburgilaisen konserton, Vivaldin konserttoja orkesterin omin solistein ja Jukka Tiensuun Moran, ensimmäisen suomalaisen suurelle barokkiorkesterille sävelletyn teoksen. FiBO Records -sarjan toinen levy Helsinki Window ilmestyi vuoden 2019 alussa ja sisältää barokkisoittimille sävellettyä nykymusiikkia. Levyjä voi ostaa FiBOn omasta verkkokaupasta.

"Ei olisi voinut toivoa hienompaa ja joustavampaa solisteja tukevaa musisointia kuin mitä Suomalainen barokkiorkesteri tarjosi ensivierailullaan Nürnbergin kansainvälisellä urkuviikolla."

Süddeutsche Zeitung / Stephan Schwarz-Peters 10.6.2018 Händelin Il trionfo del tempo e del disinganno -oratorion esityksestä

Suomalaisen Barokkiorkesterin verkkosivut >>